Mazalt Daintyn eli Masan luonnetta
Karsinassa on syötävän suloinen, hieman tukevarakenteinen poni joka katsoo sinua korvat höröllä. Onko kyseessä uusi sosiaalinen kelmiläinen? Ei. Masa on mitä epäsosiaalisin, muulimaisin ja pahantuulisin poni mitä voi löytää. Masalla ei voi puhua satunnaisista huonoista päivistä, jolloin ori on noussut väärällä jalalla ylös, sillä Masalle jokainen päivä on sellainen. Kun kävelee tallissa Masan karsinan ohi ori näyttää luoksensa kutsuvalta, mutta heti kun nostaa kätensä rapsuttaakseen niin saakin takapuolen eteensä. Hoitaminen on mahdotonta karsinassa, ellei sitten halua riviä Masan hammasjälkiä käsivarteensa ja kengänjälkeä takamukseensa. Masalta ei löydy huumorintajua, Masa on yksinkertaisesti varsin kuiva tyyppi. Rapsutuksia poni ei kaipaa, ja hoitotoimienkin läpi Masa vain seisoo paino toisella jalalla silmät puoliummessa. Taluttaessa Masa saattaa näykkäistä tuosta vain, ja jos ei todellakin osaa karjaista ja suuttua niin Masa käyttää sitä häpeämättömästi hyväkseen. Läksytyksenkin jälkeen ori on taas kohtapikaa luimistelemassa. Ratsastaessa Masa kulkee kuin katujyrä: kaula pitkänä painaen kuolaimelle, tuskin nostellen jalkojaan. Vauhtia ei toisin löydy edes niinkään paljon kuin katujyrältä, alkutunnista Masan selässä tuntuisi kuin yrittäisi saada elefanttia kulkemaan eteenpäin. Raipasta häntä viuhkaisee ja pari askelta ori menee hieman reippaammin, mutta kohta sitä ollaan taas matalassa junatyylissä. Mtä ihmettä tällainen poni tekee Kelmissä? Masa on Kelmissä taitojensa vuoksi. Yhtään osaamattomammalla, ja jopa osaavammalla joka ei kuitenkaan Masaa osaa ratsastaa poni näyttää kauhukaakilta. Jos Masan kanssa on kuitenkin taistellut, suostutellut ja maanitellut kauan aikaa, voi yhteinen sävel löytyä. Ja kun se yhteinen sävel löytyy, muuttuu Masa kokonaan. Kaula nousee ja taipuu, askel pitenee ja irtonaistuu. Kuitenkin Masa on edelleen vaihtelevaa ratsastettavaa, on päiviä jolloin edes vakioratsastaja ei saa Masaa nostamaan laukkaa. Esteillä Masa on joko puominkatkaisija (ja valmentajien painajainen) tai ailahteleva mestarihyppääjä, riippuen täysin ratsastajasta. Masa ei hypi seinille nähdessään esteitä, ponin olemus ei muutu mitenkään. Ensimmäiset puomit mennään sillä tyylillä miten poni sattuu silloin menemään, eli jos ratsastaja on saanut Masan piilevät kyvyt esille niin hyvin, jos ei niin jokainen puomi lentää kun ori ei viitsi nostella jalkojaan. Sama tyyli jatkuu esteillä, joten tämän ponin kanssa ei ole menemistä esteradalle ennen kuin orin on saanut toimimaan koulussa. Kun yhteistyö kuitenkin sujuu Masa hyppää varmasti, tasaisesti ja hyvin. Täydellinen estehyppääjä siis? Ei todellakaan, sillä jokainen suoritus riippuu paljon Masan silloisesta mielialasta, ja ori voi suuttua yhdestä turhasta pohkeesta, jolloin suoritus on taatusti pilattu. Ei omena kaus puusta pudonnut, vai? Putosi.
Jälkeläiset
- Kilpailu- & valmennuskalenteri
ERJ sijoituksia kpl - Päiväkirja Masaa liikutetaan joka päivä viikossa, paitsi sunnuntaina lukuunottamatta satunnaisia kilpailuita. Masan kanssa hypätään noin kaksi kertaa viikossa, muut kerrat ovat sitten joko lihaksia vahvistavaa maastoilua, koulutreeniä tai muuta maastakäsin tapahtuvaa. Masalle laitetaan koulutreeneihin koulusatula, suitset meksikolaisella turparemmillä kuolaimina nivelet. Esteille ja maastoon Masalle laitetaan estesatula, suitset meksikolaisella turparemmillä ja kuolaimina oliivit, sekä suojat joka jalkoihin. |
Kuvat © Raadelman hevostila Ulkoasun & tekstien © Vipeltäjä Kyseessä on virtuaalihevonen -- A SIM-game horse |
 |
 |
 |
 |
 |
